|
Vuosi 2020 tapaamiset, Taapaamiset peruutettu toistaiseksi. Paula Raita, puheenjohtaja 2019 - 2020, puh. 040 825 9695 Sihteeri Heljä Kuokka kytajanmartat@gmail.com Marttojen puhelin 040 175 7779 Rahastonhoitaja on Aino Löytty, puh 040 508 4997 Asiavuokrausten varauksia hoitaa Merja Taipale yhdessä Maapirtin varausten kanssa. Tiedustelut astiavuokrauksesta ja tarjouluavusta juhliin Marttojen puhelimen ja söhköpostin kautta. Taapaamisista ilmoitukset ovat kokoontumista edeltävinä tiistaina ja lauantaina Aamupostin Yhdistykset – palstalla. Kytäjän Marttojen historia 1935-2015 on myynnissä 10 euron kappalehintaan. Marttojen historian lisäksi kirja kertoo Kytäjän historiaa. Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattilan juhlapuhe Kytäjän Marttojen 80-vuotisjuhlassa 23.4.2017 Maapirtillä. Arvoisa Juhlayleisö ja erityisesti juhlavuottaan viettävä Kytäjän Martat ! Oma kokemukseni Martta-toiminnasta on tähän saakka ollut sitä, että olen ollut eri tilaisuuksissa palvelujen nauttijan ominaisuudessa. Martat ovat hoitaneet tilaisuuksien ruokahuoltoa. Niinpä olen joutunut turvautumaan eri lähteisiin tätä puhetta valmistellessani. Tärkeimpinä ovat olleet Leena Pajamon tekemä historiikki ja Martta-järjestön nettisivut. Omat tietämykseni Martta-järjetöstä ja erityisesti Kytäjän marttojen toiminnasta on lisääntynyt merkittävästi ja samalla on arvotukseni Marttojen tekemään työhön noussut aivan uudelle tasolle. Martat on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Järjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Suomessa on 15 Marttapiiriä (16 toimipistettä), joihin yli 1200 yhdistystä kuuluvat. Yhdistykset suunnittelevat oman ohjelmansa jäsentensä toiveiden mukaan. Toiminnassa otetaan huomioon järjestön perustarkoitus. Jäsenet eli martat toimivat asuinalueensa yhdistyksissä ja vaikuttavat itse toimintaansa. Sivistystä kodeille -järjestö perustettiin Lucina Hagmanin johdolla Helmikuun manifestin vastustamiseksi pääsiäisviikon keskiviikkona 29.3.1899. Syyskuun 25. päivänä tuli tieto, että Senaatti ei ollut hyväksynyt yhdistyksen sääntöjä. Uudeksi nimeksi vuonna 1900 päätettiin ottaa Martta-Yhdistys. 1920-luvulla Marttajärjestön keskeinen tavoite oli, että Marttojen neuvonnalla pyrittiin saamaan kaikki viljelyskelpoinen maa tuottamaan. Viljan tuonti Venäjältä oli tyrehtynyt sodan vuoksi ja ruokavaroiksi haluttiin hankkia myös vihanneksia. Vihannesten siemenkauppa paisui valtavaksi, vähävaraisille annettiin siemeniä myös ilmaiseksi. Opetus erosi paljon edellisestä vuodesta. Kurssit olivat lyhyempiä ja havainnollisia esityksiä käytettiin paljon. Neuvojien johdolla käytiin keräämässä sieniä, jäkälää sekä naatteja ja neuvottiin niiden käyttämisessä. Kaikki syötäväksi ja käytettäväksi kelpaava opetettiin ottamaan tarkkaan talteen, samoin neuvottiin vastike- ja lisäaineiden hankintaa jauhojen, voin ja sokerin sijaan. 1930-luvulla Kodin talous otettiin erillisenä aiheena ohjelmaan. Piiriliitot aloittivat kirjanpidon neuvonnan maalaistaloissa. Marttojen keskuudesta valittiin erityisiä kirjanpitotiloja, joiden keräämistä tiedoista voitiin tehdä laskelmia. Martoille pidettiin ruokatalousbudjettikursseja, joissa käsiteltiin sekä raha- että ravintoainelaskelmia. Laskelmien perusteella saatiin tietää, millainen ruoan koostumus oli ja mitä 1000 kcal ravintoa maksoi. Seuraavaksi tarkkailuun otettiin puutarhatalous, josta pidettiin 30-luvun lopussa eri piiriliittojen alueilla puolitoista vuotta kestäneitä kilpailuja. Uudenmaan Marttapiiri perustettiin Helsingissä vuonna 1929. Hyvinkään seudun Marttayhdistys perustettiin vuonna 1928 Kaisu Rauhamaan johdolla. Tämä yhdistys muuttui myöhemmin Hyvinkäänkylän Martoiksi. Perustajia oli 21 henkilöä, joista harvinaista kyllä miehiä 4. Tämä yhdistys järjesti käsityökursseja ja ompeluiltoja Hyvinkäänkylän vanhassa kansakoulussa sekä iltamia myös Kytäjällä. Kytäjän oman Marttayhdistyksen perustava kokous pidettiin Kytäjän Seurahuoneella 18.8.1935. Alkuun toimittiin Hyvinkään Seudun Marttayhdistyksen kyläkerhona ja pari vuotta myöhemmin, vuonna 1937 oli aika erota Hyvinkään Seudun Marttayhdistyksestä ja perustaa itsenäinen yhdistys. Tutustuttuani Leena Pajamon laatimaan Kytäjän Marttojen 80-vuotishistoriikkiin ei jäänyt epäselväksi se, etteikö toiminta olisi ollut aktiivista jo ihan alkuvuosista saakka. Välillä vauhti on ollut jopa ”hengästyttävä”. Paljon on siis sattunut ja tapahtunut vuosien aikana. 1960-luvulla meno oli ollut jopa niin vauhdikasta, että retkellä Ridasjärvelle bussi oli ajanut ojaan. Siitä olivat kaikki onneksi selvinneet ehjin nahoin. Martat ovat tunnetusti hyvin toimeliaita eikä sormi mene suuhun hankalimmassakaan tilanteessa. Tänä päivänäkin marttojen järjestämille kursseille on paljon tulijoita, mikä kertoo myös siitä, että ihmisillä on entistä enemmän kiinnostusta päästä tekemään omilla käsillään. Uusien asioiden oppiminen onkin ollut oleellinen osa marttatoimintaa jo ihan alusta alkaen. Martoilla ovat olleet käytössä teemavuodet, jotka on nimetty keskeisten neuvonta-aiheiden mukaan. Kytäjän martoilla ne otettiin käyttöön vuonna 1964. Silloin teemana oli ”Kotiseutuvuosi”. Yhdistyksen vuosikokouksessa Maapirtillä oli tuolloin juotu uurnakahvia. Historiikin kirjoittaja Leena Pajamo pohti, mitä tämä ”uurnakahvi” on tarkoittanut ja lupasi tarjota kakkukahvit asiasta tietävälle. Onkohan tarjous vielä voimassa ? Marttatoimintaan on vuosien saatossa kuulunut monenmoista, mm. vihannesten kasvattamista, lihan umpiointia, ruuanlaittoa, marjojen säilöntää, huonekasvien hoitoa, käsitöitä aina virkkauksesta nahkatyökursseihin, kodinkoneiden käyttöopastusta, lastenjuhlien järjestämistä ja kauneudenhoitoon liittyviä opastuksia aina hiuksista varpaisiin asti. Martat ovat toimineet myös elokuva-avustajina. Martat ovat tehneet ahkerasti retkiä ja käyneet tutustumassa eri kohteisiin. Lisäksi marttojen vastuulla ovat olleet monien eri tilaisuuksien kahvitukset ja muonitukset aina hääjuhlista suurtapahtumiin. Niistä mainittakoon maailman suurin suunnistustapahtuma Jukolan viesti, jossa martat hoitivat muonituksen. Historiikista kävi myös ilmi, että myös kaupunginjohtajaa on käyty muistamassa ainakin vuosina 1987 ja 1988. Perinneruokaviikoilla on käyty tuomassa ruispuolukkapuuroa ja lanttukukkoa. Tämän perinteen elvyttämistä on varmasti syytä pohtia. Nykyinen kaupunginjohtaja ei ainakaan näe mitään estettä sen toteuttamiselle. Kytäjän marttojen aktiivinen toiminta on huomioitu myös valtakunnallisesti. Kytäjän martat valittiin vuonna 2010 vuoden uusmaalaiseksi marttayhdistykseksi. Myös Kytäjän kylä on huomioitu, kun Uudenmaan maakuntahallitus nimesi sen Vuoden uusmaalaiseksi kyläksi vuonna 2001. Hyvinkään marttayhdistykset ovat tehneet ja tekevät edelleen hyvää yhteistyötä keskenään. Muun muassa yhdistysten yhteiset vuosittaiset kirkkopyhät saivat alkunsa vuonna 1958, kun Hyvinkään kauppalan marttayhdistys vieraili Kytäjällä. Tällöin kokoontuminen aloitettiin jumalanpalveluksella Kytäjän kyläkirkossa ja tämän jälkeen juotiin kirkkokahvit Maapirtillä. Tänä päivänä Martat ottavat aktiivisesti osaa myös yhteiskunnassa käytävään keskusteluun. Tämän vuoden Marttaliiton vuosikokous julisti Marttojen ruokavallankumouksen 22.4.2017. Sen mukaan Marttojen ruokavallankumous vaatii eettistä, ekologista, turvallista, terveellistä, kohtuuhintaista ja maistuvaa ruokaa. Marttojen periaatteiden pohjalta on helppo rakentaa kestävä ruokalista, joka suosii terveyttä, ympäristöä ja kukkaroa. Näitä valintoja vaaditaan myös kaupalta, julkisilta hankinnoilta sekä työpaikan ruokapalveluilta. Marttojen ruokavallankumous alkoi 118 vuotta sitten. Yli vuosisadan ajan kotitalouksille on neuvottu taloudellista ja terveellistä ruoanvalmistusta. Neuvonta on auttanut kotitalouksia selviämään yli talousvaikeuksien ja pula-aikojen. Tänään viisaiden valintojen tekeminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Marttojen vinkit ruokavallankumoukseen ovat:
Hyvät Kuulijat ! ”Martat osaa kaiken ja tietää kaiken” – on usein kuultava lausahdus martoista puhuttaessa. Marttoihin kuuluminen on aikanaan antanut naisille sen ainoan mahdollisuuden kodin ulkopuoliseen elämään ja samalla on tarjoutunut mahdollisuus oppia uusia asioita ja tutustua uusiin ihmisiin. Tänä päivänä marttatoiminta on hyvin laajaa, mutta se on myös aina ollut mukavaa yhdessäoloa. Martat ovat aina vaalineet suomalaisia perinteitä, mutta ovat aina kuitenkin olleet avoimina uudelle. Järjestön perustamisvuosista lähtien on haluttu tuoda kotien arkeen nykyaikaisia menetelmiä ja käytännön keinoja, joilla arkisia askareita on helpotettu ja vaikeina aikoina jopa vältetty nälkää. Tämä sopiva sekoitus vanhaa ja uutta on varmasti ollut marttojen keskeinen voimavara, jolla toiminnan mielenkiinto ja olemassaolo on pystytty säilyttämään ja toimintaa on pystytty edelleen kehittämään. Tämä jatkuvan uudistumisen malli ja kulloisenkin ajan haasteisiin vastaaminen takaa Martoille loistavan tulevaisuuden niin valtakunnallisesti kuin täällä Kytäjälläkin. Onnittelen Hyvinkään kaupungin ja omasta puolestani Kytäjän Marttoja 80-vuotisjuhlavuotena ja toivotan toiminnantäyteisiä vuosia myös jatkossa! Kokoontumiset Kytäjän Martat kokoontuvat talvikaudella kahden viikon välein tiistai- iltaisin joko Kytäjän kirkon sivusalissa tai jonkun martan kotona. Kesällä pidetään tauko. Toiminnan sisältöä Kokoontumiseen tehdään ohjelma tammikuun alussa kevätkaudeksi ja elokuussa syyskaudeksi. Ohjelmaan sisältyy ruokakursseja, yritysvierailuita, teatteria, konsertteja, ulkoilua ja kädentaitoja. Opintokerhoissa suoritetaan taitoavaimia, yksi, kaksi tai kolme avainta. Liittyminen jäseneksi ja varainhankinta Jäsenmaksun määrittää ja kerää Marttaliitto, joka on valtakunnallinen kattojärjestö. Maksuun sisältyy Martat - lehti. Marttaliitto tilittää yhdistykselle 5 euroa per jäsen. Jäseneksi liitytään täyttämällä lomake netissä, osoite www.martat.fi Martta-illoissa kerätään kahviraha, 2 euroa. Lisäksi toimintaa rahoitetaan talkootyöllä ja astiavuokrauksella. Järjestetään myyjäisiä ja tehdään pitopalvelua mahdollisuuksien mukaan. Martoilla on asiasto noin 120 hengelle. Astiat säilytetään maapirtillä ja niitä voi vuokrata myös talon ulkopuolelle. Järjestö Toiminnan tarkoitus on jäsenistön virkistys ja elinikäinen oppiminen. Martta-järjestö on valtakunnallinen. Kattojärjestö on Marttaliitto ja se ja- kautuu alueellisesti 16 piiriliittoon. Marttatoiminta on lähtenyt alkuun ajatuksesta tarjota ”Sivistystä kodeille”. Järjestö on perustettu 1899 ja nimi Marttaliitto on tullut käyttöön vuonna 1905. Kytäjän Martat kuuluvat Uudenmaan marttoihin.Kytäjän Martat on perustettu 1937, noin 2 vuotta ennen sotia. Vuonna 2017 vietetään 80-vuotis juhlavuotta. Hallinto Yleiskokouksia on vuodessa kaksi. Syyskokouksessa käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja tehdään henkilövalinnat sekä toimintabudjetti. Kevätkokous on tilikokous, jossa käsitellään edellisen vuoden tilit ja käydään läpi edellisen vuoden toiminta. Hallituksessa on kahdeksan jäsentä ja puheenjohtaja. Hallitus kokoontuu neljä kertaa vuodessa tarkentamaan ja panemaan toimeen yleiskokouksen päätökset. Järjestön tunnukset Martoilla on oma järjestöasu ja järjestömerkki. Aluksi asuna oli mekko, esiliina ja hartiahuivi. Vuosien varrella asu on muuttunut ja nyt on käytössä marttapaita ja esiliina. Esiliinojen kuosi on muuttunut raidallisesta vyötäröesiliinasta tummansiniseen reiluun koko essuun. Vuosimerkkejä jaetaan 40, 50 ja 60 vuotismerkkejä. Ansioituneille martoille voidaan myöntää pronnsinen, hopeinen tai kultainen ansiomerkki. Lisäksi on uutena saatavilla erikoismerkki omassa yhdistyksessä erittäin paljon mukana olleille jäsenille. |
|
